Palaamme jälleen hyvinvoinnin pariin. Edellisessä blogikirjoituksessani pohdimme sitä, kuka määrittelee työhyvinvoinnin. Tällä kertaa pohdimme niin työntekijän kuin työorganisaation kannalta sitä, miksi hyvinvointiin kannattaa panostaa.

Aloitetaan työntekijän näkökulmasta. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen merkitys ovat kasvaneet. Aikuiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan töissä. Hyvinvointi kaikilla elämän osa-alueilla heijastuu muun muassa työssä viihtyvyyteen ja jaksamiseen vapaa-ajalla. Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa kerroin, henkilökohtaisesti näen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin toisistaan erottamattomana kokonaisuutena. Yksityiselämän muutokset heijastelevat työelämään ja toisinpäin, niin positiivisessa ja kuin negatiivisessa mielessä. Ei ole olemassa erikseen “työminää” tai “yksityisminää”.

Hyvinvointiin panostaminen tuottaa lukuisia hyötyjä. Se muun muassa edistää yleistä terveyttä, vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työkykyä sekä työsuoritusta. Hyvinvointiin panostamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös uneen, vireystilaan, väsymykseen ja jaksamiseen. Työhyvinvoinnin kautta voidaan vaikuttaa työviihtyvyyteen, työn mielekkyyteen ja työntekijöiden mielenterveyteen sekä koettuun työn henkiseen rasittavuuteen ja kiireeseen. Hyvinvoinnin kautta saamme myös työkaluja hallita stressiä. Panostaminen työhyvinvointiin edesauttaa saavuttamaan tarmokkuutta, omistautumista ja työhön uppoutumista, jotka taas auttavat taistelemaan työuupumusta vastaan. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna hyvinvointiin panostamalla voidaan vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen työyhteisön jäsenten kesken. Yhteisöt koostuvat yksilöistä. Jotta yhteisö voi hyvin, täytyy yksilöidenkin voida hyvin.

Luettelin tässä muutamia esimerkkejä siitä, mihin hyvinvointiin panostamisella voidaan työntekijän (ja työyhteisön) tasolla vaikuttaa. Useisiin edellämainittuihin asioihin voi työntekijä vaikuttaa omalla toiminnallaan, mutta useisiin asioihin tarvitaan myös panostamista itse työorganisaation taholta.

Miksi työpaikan kannattaa sitten panostaa työhyvinvointiin?

Työhyvinvoinnilla on suora yhteys työn tuottavuteen ja tehokkuuteen sekä koko organisaation maineeseen ja kilpailukykyyn. Työntekijän hyvinvointi kaikilla elämän osa-alueilla heijastuu tuloksellisuutena. Työhyvinvointiin panostettu euro voi tuoda itsensä takaisin jopa kymmenkertaisena.

Työhyvinvoinnin kehittäminen parantaa työnantajan imagoa. Hyvinvoivan työpaikan imago houkuttelee uusia osaajia sekä yhteistyökumppaneita. Työhyvinvointi onkin tärkeä osa kasvustrategiaa. Hyvinvoiva työyhteisö on tehokas. Muun muassa psykologi Abraham Maslow on todennut, että ihmiset saavuttavat työssään optimaalisen tasonsa, kun organisaatio ottaa huomioon ihmisen luonnolliset, kokonaisvaltaiset lähtökohdat.

Kuten on jo mainittu, työhyvinvointi vaikuttaa sairaspoissaoloihin ja työn laatuun. Sairaspoissaolot taas aiheuttavat tunnetusti suuria menoeriä. Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa myös, sillä se on ensinnäkin lain määräämää, eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti oikein ja on ennen kaikkea inhimillistä toimintaa.

Työhyvinvoinnin tärkeyttä on alettu ymmärtämään entistäkin paremmin, mikä on todella hyvä asia. Vain erittäin taantuneissa yhteisöissä voidaan enää väittää, että työntekijän hyvinvoinnilla ei ole merkitystä johdon tavoitteisiin verrattuna. Eihän teidän organisaationne vain kuulu näiden taantuneiden yhteisöjen joukkoon?

-Tero Kuusela-

Työhyvinvoinnin asiantuntija, Sijaishaltija Oy

 

Lähteet:

Cox, R. 1987. The Rich Harvest of Abraham Maslow. Teoksessa Maslow, A-H. Motivation and personality. 3. uudistettu painos. New York: Harper & Row, 245– 271.

Hakanen, J. 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Helsinki: Työterveyslaitos.

Hallberg, U. E.  & Schaufeli, W. B. 2006. “Same Same” But Different. Can Work Engagement Be Discriminated from Job Involvement and Organizational Commitment? European Psychologist 2006; Vol. 2(11): 119–127. Viitattu 25.11.2016 http://www.wilmarschaufeli.nl/publications/Schaufeli/249.pdf.

Nykänen, E. 2007. Rennosti töissä – Käytännön ohjeita työssä jaksamiseen. Jyväskylä: WSOY.

Otala, L. 2003. Hyvinvointia työpaikalle – tulosta toimintaan. Työhyvinvoinnin työkirja. Helsinki: WSOY.

Pyöriä, P. 2010. Tietotyön sietämätön keveys. Teoksessa Kantolahti, T. & Tikander, T. (toim.) Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta – Työhyvinvointifoorumi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 46–52.

Rauramo, P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Tietoa ja tutkimuksia työhyvinvoinnista. Viitattu 25.11.2016 http://stm.fi/tietoa-tyohyvinvoinnista

Työterveyslaitos. 2016.  Liikunta työhyvinvoinnin tukena.  Viitattu: 25.11.2016. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/liikunta/sivut/default.aspx.

Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: BoD – Books on Demand. Viitattu 5.10 books.google.fi/books.

Miksi hyvinvointiin kannattaa panostaa työelämässä?