Eilen julkaistiin verotiedot, monen odottamat ja monen pelkäämät tilastot. Moni ihminen tunsi varmasti kateutta lukiessaan huimista ansioista ja vastaavasti moni oli aidosti iloinen toisten menestyksestä. Monen mielessä kävi varmasti, että voi kun tuolle henkilölle sattuisi jokin vahinko tai saisipa hän potkut tai menettäisi omaisuuden. Vähintään yhtä moni varmasti haaveili, että olisipa se minunkin nimi noissa tilastoissa muutaman vuoden päästä.

Negatiivisesti ajattelevat ihmiset tunsivat kateutta. Kateus on tunne ja tila, jossa oma alemmuuden- tai mitättömyyden tunne nousee esille ahdistuksena ja pahan tahtoisuutena. Kateus on ikivanha käsite, jolla on hyvin kielteinen leima.

Kateus työyhteisössä on hyvin haitallista, se voi olla yrityksen kehittämisen ja kasvattamisen jarru. Kateellinen ihminen ei ole luova tai hän ei tue työkaveriaan yhteisissä tavoitteissa saatikka toisen omissa tavoitteissa tai ongelmatilanteissa. Kateus voi johtaa työpaikkakiusaamiseen, tiedon panttaamiseen, pahan puhumiseen tai muuhun ikävään toimintaan työyhteisössä. Pahimmillaan kateus johtaa toisen tavoitteiden jarruttamiseen tai jopa sabotoimiseen.

Kateuden kierteeseen työyhteisössä ei pitäisi olla yksinkertaisesti millään yrityksellä varaa. Sanotaan, että vahingonilo voittaa jouluilon ja kateus kiimankin.  Puhutaan siis hyvin voimakkaasta tunteesta, tilasta ja toiminnasta. Kateuden kitkemiseen tai paremminkin sen ehkäisemiseen työyhteisössä pitäisi panostaa paljon nykyistä enempi.

Miksi asia on niin vaikea esimiehille? Koska kateus on yhdeltä elementiltä tunne, esimiehestä voi tuntua, että mennään liian iholle työntekijään nähden. Tunteista puhuminen on tunnetusti vaikeaa suomalaisille.  Asia ei kuitenkaan ole niin, on tunnettava kateus käsitteenä ja ymmärtää sen syntymekaniikka. Sen jälkeen on vain johdettava kateuden synnyn ehkäisemistä. Johtamiselta tämä vaatii hereillä oloa ja hyvää ihmistuntemusta sekä halua ratkaista epämukavuusalueella olevia ongelmia.

Mistä kateus syntyy

Jos ajattelee, mistä kateus ja negatiiviset seikat sen osatekijöinä työelämässä johtuvat, niin kateus syntynee itsensä vertaamisessa muihin. Useinkaan tällainen vertailu ei edes ole työnantajalähtöistä, vaan se on yleensä itselähtöistä eli sisäsyntyistä. Yksilö vertailee itseään muihin yksilöihin, ja kateus kumpuaa alemmuudentunteen tai muun seikan seurauksena. Muut toki voivat ruokkia kateutta suurempiin mittasuhteisiin, mutta väittäisin, että kateuden siemenen synty on aina yksilön oman pään sisällä.

Kateuden lähtökohtana lieneekin se, että kateuden kohde menestyy omassa vertailussa tai organisaatiossa ainakin hivenen vertailijaa paremmin. Kukapa se nyt huonommin menestyviä kadehtisi?

Kateudelle on tunnusomaista, että kadehditaan juuri niitä ihmisiä, joilla on uran tai työelämän muiden osatavoitteiden suhteen samanlaisia tavoitteita. Tällöin mahdollinen ”sabotaasi” kohdistuu organisaatiossa juuri samalle tasolle ja vie monesti hukkaan koko joukon tai osaston energiaa, siten yksilöiden yhteenlaskettu teho kaavalla 1+1 on vähempi kuin kaksi, vaikka tavoite tietysti olisi, että se olisi paljon enemmän kuin kaksi.

Kuinka kateus voitaisiin estää tai poistaa?

Mielestäni kateuden ehkäisemisessä tai poistamisessa on merkittävin vaikutus sillä, tietääkö yksilö asemansa ja tärkeytensä koko organisaation palapelissä. Vaikka yksilö omissa vertailuissaan ja ajatuksissaan tunnistaa omia puutteitaan suhteessa muihin, tämä negatiivinen kehä kuitenkin jäisi voimistumatta, jos yksilö tietäisi asemansa ja tehtävänsä merkityksellisyyden ja tärkeyden koko organisaation kannalta. Tämä on taas arkipäiväistä ja jokapäiväistä johtamista mitä suurimmassa määrin. Itsensä tarpeelliseksi tunteva ihminen tuskin kadehtii tai jos kadehtii, niin se jää hyvin lyhytaikaiseksi, ohimeneväksi ilmiöksi.

Toinen merkittävä keino kateuden synnyn estämisessä on avoin ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri työyhteisössä. Hankalistakin asioista tulee voida puhua suoraan, rehellisesti ja rakentavasti. Vuorovaikutuksessa tulisi muistaa myös kiitos eli arvostuksen viestiminen työyhteisössä. Myös toisten huomioiminen ja kuunteleminen edesauttaa kateuden torjunnassa. Kyse on siis loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisista ja hyvin tavallisista käyttäytymissäännöistä, joita opetetaan jo päiväkoti-ikäisille.

Kolmas merkittävä seikka on ehdoton oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja yhteisten sääntöjen noudattaminen. Kun kaikki työyhteisön jäsenet kokevat kohtelunsa oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi, ei kateudelle jää kasvuvoimaa. Tämä seikka kateuden torjujana liittyy nimenomaan kateuden syntyyn vertailun kautta, kun tietää olevansa tasapuolisesti kohdeltu ja täysvaltainen työyhteisön jäsen, niin miksi verrata itseään muihin kovinkaan suuresti?

-Jari Hakkarainen, toimitusjohtaja
Sijaishaltija Oy

Kateus, yrityksen jarru