Työtön työnhakija saa opiskella omalla ilmoituksella menettämättä työttömyysetuutta, jos opinnot ovat korkeintaan 6 kuukautta kestäviä ja ne eivät johda tutkintoon. Näin tulee tapahtumaan vuoden 2018 alusta lukien, mikäli eduskunta hyväksyy uuden lain.

Tähän uudistuneeseen tilanteeseen on tarjolla innovatiivinen koulutuskokonaisuus Peräpohjolan Opistolla, Torniossa. Koulutus järjestetään yhteistyössä Sijaishaltija Oy:n kanssa, kertoo Peräpohjolan Opiston rehtori Tatja Karvonen.

Koulutuksessa opiskelija pääsee päivittämään työelämätaitojaan, ottaa haltuun sosiaalisen median tärkeimmät ja käytetyimmät työkalut, joita nykyaikana jokainen tarvitsee työssään. Koulutuksen aikana opiskelija luo myös uusia verkostoja työelämään sekä pääsee tutustumaan vähintään kolmeen uuteen työpaikkaan, oman kiinnostuksen mukaan, kuvailee Tatja Karvonen.

Olemme tunnistaneet jo pitkään, että työttömissä on paljon sellaisia henkilöitä, joilla omaa halua ja tarvetta päivittää työelämätaitoja. Työttömien taloudellinen tilanne on usein sellainen, ettei se ole mahdollistanut opintososiaalisille eduilla opiskelua. Uudistuneessa tilanteessa työttömän taloudellinen tilanne ei heikkene. Sen vuoksi Peräpohjolan Opisto ja Sijaishaltija haluavat tarjota tätä koulutus mahdollisuutta, toteaa Sijaishaltija Oy:n toimitusjohtaja Heidi Alariesto.

Koulutukseen toivotaan myös sellaisia hakijoita, jotka ovat olleet pitkään kotona lasten kanssa ja ovat pohtineet työelämään siirtymistä. Tiedämme useita ystäviä, jotka ovat samassa tilanteessa. He ovat miettineet, että miten uskaltaisi siirtyä edes työnhakijaksi, kun työelämä on jo niin muuttunut ja omat työelämätaidot sekä yhteydet ovat ruosteessa, kertovat Tatja Karvonen ja Heidi Alariesto.

Sekä Peräpohjolan Opistolla että Sijaishaltija Oy:llä on osaamista ja näyttöä siitä, millä tavalla opiskelijoita koulutetaan ja ohjataan niin, että työelämään siirtyminen on sujuvaa. “Työelämä on muuttunut, tulevaisuuden työpaikat ovat pienissä yrityksissä ja sitä mukaa myös rekrytointi on muuttunut. Harjoittelujen kautta pyritään saamaan jalkaa eri yritysten oven väliin ja löytämään siten se oma työpaikka” kertoo Heidi Alariesto koulutuksen ideasta.

Eteenpäin & ylöspäin – vauhdilla työelämään- koulutus alkaa 15.1.2018 Torniossa Peräpohjolan Opistolla ja kestää 24.5.2018 asti. Opinnot ovat monimuoto-opintoja, jossa on lähipäiviä, etäopetusta sekä työelämään tutustumisjaksoja. Koulutukseen voi osallistua myös muualta kuin Meri-Lapista. Opiskelijalle koulutus maksaa 100€/kuukaudessa, joka sisältää lähipäivinä lounaan. Opiskelija voi hakea myös koulutusmaksuun opintoseteliavustusta.

Koulutukseen hakeudutaan: http://www.ppopisto.fi/eteenpain/

Matkailualalla puuttuu vielä 120 työntekijää tältä sesongilta

Toteutimme kyselyn syyskuun puolivälissä Rovaniemen Matkailu- ja Markkinointi Oy:n jäsenyrityksille. Kyselyssä kartoitettiin työntekijä tilannetta sesongille 2017-2018. Kyselyyn vastasi 37 yrittäjää. Kyselyssä selvisi, että matkailualalle on 120 työntekijän tarve.

Matkailualan toimijat kokivat, että haastavinta on löytää myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin päteviä työntekijöitä.   Toiseksi eniten kaivattiin kokkeja, ravintola-alan työntekijöitä ja oppaita. Yllättävää oli, että matkailualan toimijat eivät ole kovinkaan huolissaan työntekijöiden saatavuudesta.

Kyselyyn vastaajat näkivät parhaimpana ratkaisuna kouluttaa nuoria sesonkitöihin. Sijaishaltija aikoo tarjota talvella keikkatöitä ja tehdä keikkaringin omista kesätyöntekijöistä sekä muista opiskelijoista.

Tänä kesänä kampanjamme työllisti 787 nuorta kesätöihin ympäri Suomen. Suurin osa nuorista sai kauttamme elämänsä ensimmäisen kesäduunin. Kesästä jäi hyviä muistoja – leikkipuistotoiminta Oulussa, Rovaniemellä ja Helsingissä osallistui satoja lapsia.

Tämän kesän kysytyin kysymys olisi, miksi minä sain palkkaa vain 336 €, kun työsopimuksessa luki 360 €? Laki muuttui vuoden 2017 alusta alkaen siten, että jo 17-vuotiaiden kesätyöpalkasta täytyy pidättää lakisääteiset eläkemaksut. Aiemmin tämä ikäraja oli 18 -vuotta. Ystävällisesti selitimme nuorille, että vaikka verokortissa onkin nolla prosenttia, joudutaan Suomen lain takia pidättämään palkasta lakisääteisiä maksuja. Siihen me emme voi vaikuttaa, vaikka tämä hallituksen päätös ei  ole meidän mielestämme kovinkaan järkevä.

Emme sanoneet nuorille suoraan sitä, mitä mietimme eli ”Sen takia sait palkasta vain 336 €, että ehkä jo heti vuonna 2080 voit päästä eläkkeelle ja saat sitten sen pidätetyn rahan takaisin”. Toivomus Sijaishaltijalta niin vanhemmille kuin opinto-ohjaajille on se, että kertokaa lapsillenne, että ei me aikuisetkaan saada tilille sitä summaa, joka meidän työsopimuksessa lukee.

Heidi Alariesto

Kotimainen pääomasijoittaja Sentica Partners VMP Groupin enemmistöomistajaksi

Yritysostot, monipuolinen palveluvalikoima ja henkilöstövuokrauksen imu ovat siivittäneet VMP Groupin alan markkinaa nopeampaan kasvuun viime vuosina. Tuloksellista strategiaa on nyt tarkoitus vauhdittaa uuden kumppanin avulla.

VMP Groupin omistuspohja vahvistuu, kun kotimaisen pääomasijoittajan Sentica Partnersin hallinnoima rahasto ostaa enemmistöosakkuuden yhtiöstä. Perustajasuku Savolaiset ja nykyinen johto jatkavat yrityksen omistajina merkittävällä osuudella.

VMP Groupin toimitusjohtajan Heimo Hakkaraisen mukaan toimialan vahva kasvu jatkuu edelleen, mutta ala muuttuu monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi ennakoida. Uusia innovaatioita on tuotava markkinoille entistä nopeammin.

– VMP Groupin vuosittain parantunut kannattavuus osoittaa, että olemme tehneet asioita oikein. Jatkossa toimimme entistä asiakaslähtöisemmin ja joustavammin. Sentica tuo tähän prosessiin osaamista ja taloudellista liikkumavaraa. Heidän pitkä kokemuksensa franchisingista ja hoivaliiketoiminnasta tarkoittaa meille luontevaa kumppania, Hakkarainen arvioi.

Omistajaperheen edustaja Paul Savolainen on tyytyväinen ensi vuonna 30 vuotta täyttävän yrityksen tulevaan askeleeseen. Savolaisen mukaan nyt oli oikea hetki löytää kumppani laajentamaan VMP Groupin omistuspohjaa. Henkilöstöpalveluala on kovassa kasvussa ja koko työelämä jatkuvassa muutoksessa. Alan kasvua lisäävät vuokratyövoiman käytön kasvu, kevytyrittäjyys, alustatalous, digitalisaatio ja uudet työteon tavat.

– Sentican mukana saamme taloon myös uutta osaamista. Tämän jälkeen VMP Group on asiakkaan silmissä entistä kiinnostavampi. Tavoitteena on olla alan johtava toimija ja halutuin kumppani, Savolainen sanoo.

Sentica Partners on tunnettu erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisten yritysten vastuullisena kehittäjänä ja omistajana. Se on ollut mukana muun muassa Kotipizzassa ja Pihlajalinnassa. Sentican kohdeyhtiöt työllistivät viime vuonna yli 3000 työntekijää ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto ylitti 700 miljoonaa euroa.

Sentican sijoitusjohtaja Liisa Harjula näkee VMP Groupissa paljon mahdollisuuksia. Yritys on uudistunut viime vuosina menestyksekkäästi.

– VMP:n brändi on erittäin vahva henkilöstöpalvelualalla. Tänä päivänä mukana ovat myös muun muassa Personnel, Romana ja Eezy, jotka tarjoavat laajasti erilaisia työelämäpalveluita, kuten henkilöarviointeja, rekrytointeja, suorahakuja, organisaation kehittämistä, kevytyrittäjyyden ja itsensä työllistämisen palveluita. Haluamme auttaa sekä työnantajia että työntekijöitä menestymään muuttuvassa työelämässä, Harjula kiteyttää.

Järjestelyn toteuttaminen vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

VMP Groupin liikevaihto oli viime vuonna 150 miljoonaa euroa, kasvua vuodesta 2015 oli 16 prosenttia. VMP Group on suomalainen, vuonna 1988 Turussa perustettu perheyritys, joka työllisti viime vuonna 18000 henkilöä. Konserniin kuuluvat VMP Varamiespalvelu, Romana Management, Alina, Eezy, Personnel ja Sijaishaltija.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen, VMP Group, 040 307 5001

sijoitusjohtaja Liisa Harjula, Sentica Partners, 040 506 2295

Linkki alkuperäiseen uutiseen: https://www.vmp.fi/uutishuone/#/

Haluamme työllistää nuoria ja opettaa heidät työelämään. Visiomme on poistaa nuorisotyöttömyys. Näemme, että opettamalla ja kasvattamalla nuoret työntekoon siihen pystytään. Nuorille erinomaisen hyviä työtehtäviä ovat kokemuksemme mukaan siivoushommat, lastenhoito, pihatyöt, ravintola-alan avustavat tehtävät sekä erilaiset tapahtuma-avustajan tehtävät. Sijaishaltijalla on ollut siivoustoimintaa jo parin vuoden ajan. Se on perustunut reippaisiin luottotyöntekijöihin. Meiltä on pyydetty ja me ollaan tarjottu siivousta. Siivouskohteemme ovat mm. toimistosiivousta. Siivouksella, pystymme jatkamaan toimintaamme kalenterivuoden ympäri, eikä liiketoimintamme olisi liikaa pelkkien kesäduunien varassa. Toivon mukaan, tulemme myös tarjoamaan tulevaisuudessa lastenhoitopalveluita – tunnemmehan tekijät jo kesäduunien kautta.

Josefiina Tuovinen on ollut meillä jo lähes 1,5 vuoden ajan siivoamassa AuroraDS:n tilavaa toimistotilaa. Lukiolaisen koulunkäyntiä siivoustyö ei ole häiriintynyt lainkaan. Siivoustyö on  vienyt 4 tuntia viikossa – eli reilu pari tuntia tiistaina tai keskiviikkona ja viikonloppuna toinen käynti. Josefiina on nauttinut niin vastuusta kuin vapaudesta työnsä suhteen ”Ville on joustanut tosi hyvin, jos on ollut kouluhommia” kehuu Josefiina asiakastaan.  Ville Mattila taas on tykännyt siitä, ettei siivoaja ole vaihtunut. ”Jälki on ollut hyvää ja kaikki on sujunut moitteettomasti. Meistä on mukava tarjota nimenomaan nuorelle osa-aikainen työpaikka”. ”Josefiina on huolehtinut myös meidän kahvitarvikkeista. Ja siinä varsinkin on näkynyt se, että henkilö ei ole vaihtunut; on riittänyt että kuvion on kerran selittänyt, ja sen jälkeen kahvikaapissa on aina ollut sitä mitä tarvitaan” kehuu Ville yhteistyötä Josefiinan ja Sijaishaltijan kanssa.

Ongelmia on kohdattu silloin, kun nuorelta on puuttunut ohjaus tai tuki. Olemme epäonnistuneet mm. tapauksessa, joissa meiltä otetiin nuoria siivoamaan, mutta ohjauksen osalta nuoret jätettiin oman onnensa nojaan. Siksi olemme palkanneet siivoustyönohjaajaksi Pirjo Åströmin, joka pitää huolta niin nuorista, laaduista kuin siivousvälineistä. Kun nuorella ja asiakkaalla on ammattilainen tukenaan, uskomme, että palvelumme laatu tulee olemaan erittäin hyvä.

Mielestämme siivoustyö on opiskelijalle loistava lisätienesti. Josefiina on tienannut yli 1000 € omaa rahaa tänä aikana, mikä on lukiolaiselle loistava oma tili. Toivomme, että saamme useita reippaita tekijöitä siivoustöihin jatkossakin.

Kysy lisää Sijaishaltijan siivouspalveluista Pirjolta puh. 050 350 3009 tai sähköpostilla pirjo.astrom@sijaishaltija.fi

Sijaishaltijan ja AuroraDS:n luottosiivooja Josefiina Tuovinen
Sijaishaltijan ja AuroraDS:n luottosiivooja Josefiina Tuovinen

Jolenen tarina

Jolenen tarina on onnistunut esimerkki siitä, kuinka maahanmuuttaja löysi Rovaniemeltä töitä 6 vuoden työttömyyden jälkeen

Jolene muutti Rovaniemelle, Muurolaan, vuonna 2009. Hän hakeutui TE-toimistoon työnhakijaksi, josta hänet ohjattiin opiskelemaan Suomen kieltä Rovalan kursseille. Jolenelle tuli vahva käsitys siitä, että Suomessa ei voi mennä mihinkään työpaikkaan, jos ei osaa suomen kieltä. Jolene kävi välillä töissä Laoksella hotellilla ja Singaporessa lentoemäntänä. Perheen asuessa Muurolassa, reissaaminen oli pitemmän päälle raskasta. Niinpä Jolene teki päätöksen ja asettui Suomeen. TE-toimisto ohjasi hänet toistamiseen kielikurssille. Kerran kuuden vuoden aikana, hän pääsi päiväkodille työharjoitteluun ja sai kokeilla työelämää.

 Jolenen näkökulma: ”I am working and I am happy”

”Miksi kukaan ei kertonut, että Suomessa voi mennä töihin vaikkei osaakaan kieltä?” ihmettelee Jolene, joka sai ensimmäisen työhaastattelun kuuden vuoden Suomessa asumisen jälkeen. TE-toimisto ohjasi syksyllä Jolenen Eduron Uravalmennukseen, jonka kautta ovet työelämään aukenivat. Nyt tilanne onnellinen ja Jolene on työskennellyt puoli vuotta Arctic Light Hotellilla kerroshoitajana. ”Työ on ollut tosi helppoa, ja kieliongelma ei ole haitannut lainkaan. Respa auttaa aina tarvittaessa” kertoo onnellinen Jolene kokemuksestaan. Jolene on päässyt käyttämään työssään kiinankieltä, japania, intiaa ja thaimaan kieltä työssään. Hän pelkäsi turhaan monta vuotta työttömänä ollessaan sydämensä pohjasta sitä, ettei pärjäisi ilman suomen kieltä.

 Heidin näkökulma: Se, että tuntee yritysten toiminnan, voit yhdistää työntekijän

Olin Eduro-säätiön kurssilla opettajana maahanmuuttajien ryhmässä. Jolene kiinnitti huomion monella tavalla. Hän oli pukeutunut ja laittautunut huolellisesti. Hänen tarinansa omasta työelämästään herätti kysymyksen: Miksi sinulla ei ole työtodistusta matkailualalta ja hotellista? Kysyessäni sain vastauksen, ettei ulkomailla työtodistusta saa. Jos työntekijä saa työtodistuksen, on riski, että sen avulla työntekijä voi hakeutua kilpailijalle töihin. Jolenella oli sellainen auttamisen asenne. Viimeinen niitti sen osalta, että tajusin, minkälainen osaaja hän on, oli se, kun Jolene näytti minulle tekemiään pyyheliinataitteiluista, kukkasomistuksia, kattauksista. Keskustelimme eurooppalaisen ja aasialaisen asiakaspalvelujen eroamisesta. Lisäsimme hänen kuvat osaamisesta, kukista ja kattauksista CV:seen mukaan todistuksena osaamisesta. Ainoa mitä minä tein ja mikä riitti siihen, että Jolene sai töitä, oli se, että pistin yrittäjätuttavalle Miko Gröhnille facebookissa viestiä, että minulla on sinulle oikeasti taitava työntekijä.

 Jolene opettaa muita, muut opettavat häntä – esimiehellä merkittävä rooli työviihtyvyydessä

”Me maahanmuuttajat emme ole laiskoja, mutta me emme me ymmärrä minne mennä. Matkailualalla pärjää töissä hyvin, vaikka kielitaitoa ei olisi. Asiakkaiden kuullen käytetään englannin kieltä.  Työkaverit tukevat, he ovat kuin perhe, jokainen päivä on erilainen ja esimies on avoin ideoille. Työ on monipuolista ja palkitsevaa. On upeaa, kun elämässä on muutakin kuin pelkkä kotona olemista. Olisi hyvä, jos henkilöstövuokrausyrityksistä tai mahdollisuudesta hakea suoraan yrityksiin olisi neuvottu aiemmin.” Jolene kertoo.

Työyhteisö tuntuu perheeltä jo nyt. Hierarkiaa ei ole vaan kaikki ovat tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Kun on töissä, tapaa uusia asiakkaita ja oppii uusia asioita.  ”Ensimmäisinä päivinä kun aloitin työt, minulla jännitti, mutta kaikki olivatkin niin ystävällisiä.” Työuraa Jolene suunnittelee, että jossain vaiheessa muutaman vuoden päästä, hän haluaisia päästä opiskelemaan Sveitsiin tai muualle. Hän haluaa oppia ja kehittyä paremmaksi työssään. Kaikki työt väsyttävät jossain vaiheessa. ”Kun olin lentoemäntänä, siivosin silloinkin vessoja. Työhön täytyy asennoitua oikein. Olkaa rohkeita, älkääkä uskoko, etteikö ilman suomenkielen taitoa voisi työllistyä”, kannustaa Jolene muita maahanmuuttajia.

Heidi Alariesto

 

Kuvassa Jolene Boudavong ja peilissä Heidi Alariesto
Kuvassa Jolene Boudavong ja peilissä Heidi Alariesto

Tämä kirjoitus on julkaistu Kalevassa 6.5.2017

Nuoret oppivat työelämästä erittäin paljon kesätöissä: Kuinka vaikeaa onkaan tehdä työhakemus, jännittävää olla elämänsä ensimmäisessä työhaastattelussa tai miten tärkeä onkaan se ensimmäinen allekirjoituksen kirjoittaminen oikeaan työsopimukseen. Se tunne, kun ensimmäisenä aamuna menee uudelle työpaikalle, on ainutlaatuinen.

Suomessa on ollut aiemmin tapana, että kun taloon syntyi vauva, monesti sukulaistyttö tuli piikomaan. Usein se ensimmäinen kesätyöpaikka saatiin sukulaiselta tai joltain tutulta naapurilta. Peltotyöt, metsän istutus, lastenhoito, halkohommat opettivat. Ja raha annettiin töiden jälkeen käteen, ja voi kun se tuntui hyvältä. Ennen virallisia kesätöitä ja työsopimusta, työntekoa oli harjoiteltu jo omassa lähipiirissä.

Harmaan talouden torjuminen on vienyt nuorilta mahdollisuuden tehdä töitä ja saada pari euroa taskuun naapurilta. Odottaessani kaksosia ja ollessani sairaslomalla, maksoin naapurin pojille pihan haravoinnista käteisellä. Kysyin toki vanhemmilta etukäteen luvan siihen. Oma poikani oli tienannut 50 senttiä kantaessaan kaverin luona puita paikasta toiseen ja voi sitä ylpeyden määrää. Lain mukaan käteismaksuun pitäisi olla pakottava syy, jos palkan haluaa käteisellä maksaa.

Kun alaikäisenä oppii, että rahaa saa, kun tekee töitä, oppii jotain tärkeää tästä elämästä. Harmi, että Suomessa se on laitonta. On hyvin yleistä kansainvälisesti tarkasteltuna, että 12-vuotiaana pitää mennä töihin, koska koulunkäynti on niin kallista. Väittelin taannoin opinto-ohjaajan kanssa, joka oli vakaasti sitä mieltä, ettei alle 18-vuotiaan tarvitse tehdä töitä lainkaan.

Voisiko alaikäisten nuorten tienaamisesta tehdä helpompaa? Laki lupaa alle 14-vuotiaan tehdä töitä vain tilapäisesti ainoastaan esiintyjänä tai avustajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa. Mikseivät nuoret voisi tehdä siinä iässä pieniä siivoustöitä, mainosten jakamista tai kerhonohjausta, laillisesti? Rakastamme Korumies Arvia, joka 10-vuotiaana aloitti korujen myymisen saadakseen ravihevoseen tienattua rahat. Media innostui uutisoimaan myös 14-vuotiaasta kiinteistöhuolto Lamminsivusta, joka tekee muun muassa koivuhalkoja sekä kiinteistöhommia. Jos nuori mies olisi palkkatöissä, eikä omassa yrityksessään, voisi työn tulkita rikkovan lakia, koska siinä käytetään vaarallisia laitteita. Tällä hetkellä nuoret voivat siis Suomen lain mukaan tienata varhaisnuorena itsenäisesti yrittäjänä ja tehdä siten töitä, jotka palkkatöissä ollessa ovat laittomina.

En tarkoita, että 13-14- vuotiaana pitäisi tehdä pitkää päivää tai olla montaa viikkoa kesätöissä. Kohtuus kaikessa. Enemmän kyseessä olisi kasvatuksellinen näkökulma siihen, että työtä saa tehdä ja siitä voi saada palkkaa. Opettaisimme naapurin nuoren tienaamaan taskurahaa pienistä siivoustöistä ilman, että rikkoisimme lakia.

Heidi Alariesto,

yrittäjä joka työllistää ainakin 650 alaikäistä nuorta kesätöihin

Lähes päivittäin nykyään kuulen jonkun tutun tai puolitutun sanovan, että teet kyllä hyvää ja tärkeää työtä. Se muuten kannustaa todella paljon. Moni jatkaa ja kertoo myös seuranneensa yritystäni jo pitkään. Jokaiselle palautteen antajalle, haluan sanoa kiitos. Se menee syvälle, kätken sen sinne ja kaivan esiin heikkona hetkenä. Jos ei aina jaksa uskoa itseensä, se, että muut uskovat sinuun, vie muuten mahtavasti eteenpäin.

 Sain pari viikkoa sitten aikaan pienen some-kohun lehtihaastattelulla. Palautetta tuli ja hurjasti. Sain sähköpostia, puheluita, facebook-viestejä tuntemattomilta. Maila 80 -v. Tampereelta soitti ja kiitti haastattelusta. Hän kertoi tarinansa siitä, kuinka hän kasvatti omat lapsensa työntekoon ja kuinka tärkeää työ oli nuorena, kun perheen rahat olivat vähissä. Kaupassa kuulin, kuinka erään perheen 16-vuotias oli lehtijutun innostamana aikonut hakea kesätöihin. Eräissä juhlissa tuttavani sanoi, että heille tuli kotona vaimon kanssa keskustelua, että pitäisikö tuolle 20-vuotiaalle nuorelle miehelle, joka asuu yhä kotosalla tehdä jotain. Muutama kertoi pahoittaneensa mielensä puolestani lukemalla eri lehtien keskustelupalstoja. Empatia lämmittää.

 Erinomainen palautteen muoto on toiminta tai muutos. Se, että saamme jollekin nuorelle uuden ajatuksen tai parhaimmillaan pystymme muuttamaan toisen elämää. Esimerkiksi tutustuin koulutuksessa erääseen maahanmuuttajaan, jonka pystyin auttamaan työhaastatteluun. Hän pääsi töihin asuttuaan useita vuosia Rovaniemellä. Olemme auttaneet useita työttömiä nuoria Talviduuni-hankkeen kautta eteenpäin. Tunnen suurta iloa näistä onnistumisesta, joita on jo muutamia kymmeniä.

Silti, minulla on edelleen olo, että olemme vasta raaputtanut jäävuoren huippua. Olemme vasta löytämässä sitä oikeaa reittiä. Se tulee olemaan kasvatusalan, henkilöstövuokrauksen ja sähköisten palvelujen tehostamisen yhtälö, joka toimii. Silti, minusta tuntuu päivittäin, että meidän pitäisi pystyä auttamaan nuoria huomattavasti enemmän löytämään paikkansa työelämästä.

 Koska te, arvon palautteen antajat näette jotain, täytyyhän tässä olla jotain tärkeää. Minun mielestäni, olemme vasta löytämässä omaa paikkaamme emmekä ihan näe tuohon nurkan taakse kunnolla. Nurkan takana on se skaalautuva toimintamalli ja tapa tavoittaa kaikki nuoret viestimme kera. Töitä nimittäin on paljon nuorille tarjolla. Me voidaan kouluttaa heidät, opettaa nuoret näkemään omat vahvuutensa sekä kohtauttaa työpaikkoihin näppärästi.

 Pysykää vaan linjoilla, the best is yet to come.

-Heidi Alariesto

Nuorten palkkaaminen mietityttää työnantajia aika ajoin ja työnantajilla ei ole välttämättä tietoa työsuhteeseen liittyvistä seikoista, kuten minkäikäisiä nuoria voi palkata ja mihinkin töihin. Tässä kirjoituksessa kuvaan lyhyesti muutamia perusasioita palkkaukseen liittyen.

Työsopimuksen tekeminen

Nuori voi tehdä itse työsopimuksen, kun hän on täyttänyt 15 vuotta. On kuitenkin huomattava, että huoltajalla on myös oikeus purkaa nuoren työntekijän työsopimus, jos hän pitää sitä välttämättömänä nuoren kasvatuksen, terveyden tai kehityksen takia. Alle 15- vuotias tarvitsee työsopimusta varten huoltajan suostumuksen. Käytännössä tämä on helpoin toteuttaa pyytämällä työsopimukseen vanhemman sekä nuoren allekirjoituksen.

Nuoren työaika

Alle 15 -vuotiaan nuoren työaika

14-vuotias tai kuluvana vuonna 14 vuotta täyttävä nuori voidaan palkata kevyeen työhön enintään 7 tunniksi vuorokaudessa ja enintään 35 tunniksi viikossa. Työajan tulee sijoittua kello 8-20 väliseen aikaan. Koulupäivinä nuori saa työskennellä korkeintaan 2 tuntia.

15-17 -vuotiaan nuoren työaika

Vakinaiseen työsuhteeseen voi ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, jos hän on suorittanut oppivelvollisuutensa. Oppivelvollisuuden suorittanut nuori toimii työajan suhteen lähes aikuisten ehdoilla. Kuitenkaan nuoren työntekijän työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. Myös ylitöiden tekeminen on sallittua, mutta ylityöt ovat rajattuja enintään 80 tuntiin kalenterivuodessa. Työajan tulee sijoittua kello 6-22:n väliseen aikaan. Mikäli nuori on työntekijä, joka tekee julkisen viranomaisen hyväksymää ja valvomaa työtä ammattikoulutuksen saamiseksi, saa kaksivuorotyössä kuitenkin olla enintään kello 24:ään asti. Oppivelvolliset nuoret saavat tehdä työtä enintään puolet loma-ajastaan ja lukukauden aikana hänen työaikaansa on rajoitettu samaan kahteen tuntiin kuin 14-vuotiailla. Oppivelvollinen nuori voi työskennellä lomapäivinä enintään 7 tuntia. Työajan tulee sijoittua kello 6-22:n väliseen aikaan.

Nuoren palkka

Nuorelle on maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työehtosopimuksissa on voitu sopia alalla nuorelle työntekijälle maksettavasta vähimmäispalkasta. Nuorten palkat ovat keskimäärin 70–90 prosenttia alimmasta taulukkopalkasta. Erillisiä korvauksia, kuten iltalisä, pyhätyökorvaus jne., ei saa sisällyttää nuorenkaan peruspalkkaan vaan lisät on maksettava peruspalkan lisäksi ja ne on eriteltävä palkkalaskelmassa.

Nuoren palkan sivukustannukset

Kuten täysi-ikäisten kohdalla myös nuorten työtekijöiden bruttopalkan lisäksi työnantaja joutuu maksamaan sivukustannuksia. Sivukustannusten määrä on osin riippuvainen nuoren iästä. Pakollisista vakuutuksista työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä ryhmähenkivakuutus tarvitaan kaiken ikäisille työntekijöille, myös nuorille. Hinta vaihtelee työn riskeistä riippuen saman taulustomaksun mukaisesti kuin täysi-ikäisillä työntekijöillä.

TyEL-maksut sensijaan alkavat mennä vasta seuraavan kalenterikuun alusta, kun nuori täyttää 18 vuotta, alle 18 vuotiaasta työnantajan siis ei tarvitse maksaa TyEL maksuja. Työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan, kun nuori on täyttänyt 16 vuotta. Maksu on saman suuruinen kuin täysi-ikäisellä työntekijällä. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu maksetaan kun nuori on täyttänyt 17 vuotta. Työnantajan osuus bruttopalkasta on sama kuin täysi-ikäisellä.

Työnantajan tulee pidättää nuoren palkasta verokortin mukainen ennakonpidätys, kuten täysi- ikäisenkin osalla. Ainoa poikkeus tästä on kotitalouksien maksamat palkat, jos ne jäävät alle 1500 € kalenterivuodessa.

-JH-

Palaamme jälleen hyvinvoinnin pariin. Edellisessä blogikirjoituksessani pohdimme sitä, kuka määrittelee työhyvinvoinnin. Tällä kertaa pohdimme niin työntekijän kuin työorganisaation kannalta sitä, miksi hyvinvointiin kannattaa panostaa.

Aloitetaan työntekijän näkökulmasta. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen merkitys ovat kasvaneet. Aikuiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan töissä. Hyvinvointi kaikilla elämän osa-alueilla heijastuu muun muassa työssä viihtyvyyteen ja jaksamiseen vapaa-ajalla. Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa kerroin, henkilökohtaisesti näen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin toisistaan erottamattomana kokonaisuutena. Yksityiselämän muutokset heijastelevat työelämään ja toisinpäin, niin positiivisessa ja kuin negatiivisessa mielessä. Ei ole olemassa erikseen “työminää” tai “yksityisminää”.

Hyvinvointiin panostaminen tuottaa lukuisia hyötyjä. Se muun muassa edistää yleistä terveyttä, vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työkykyä sekä työsuoritusta. Hyvinvointiin panostamalla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös uneen, vireystilaan, väsymykseen ja jaksamiseen. Työhyvinvoinnin kautta voidaan vaikuttaa työviihtyvyyteen, työn mielekkyyteen ja työntekijöiden mielenterveyteen sekä koettuun työn henkiseen rasittavuuteen ja kiireeseen. Hyvinvoinnin kautta saamme myös työkaluja hallita stressiä. Panostaminen työhyvinvointiin edesauttaa saavuttamaan tarmokkuutta, omistautumista ja työhön uppoutumista, jotka taas auttavat taistelemaan työuupumusta vastaan. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna hyvinvointiin panostamalla voidaan vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen työyhteisön jäsenten kesken. Yhteisöt koostuvat yksilöistä. Jotta yhteisö voi hyvin, täytyy yksilöidenkin voida hyvin.

Luettelin tässä muutamia esimerkkejä siitä, mihin hyvinvointiin panostamisella voidaan työntekijän (ja työyhteisön) tasolla vaikuttaa. Useisiin edellämainittuihin asioihin voi työntekijä vaikuttaa omalla toiminnallaan, mutta useisiin asioihin tarvitaan myös panostamista itse työorganisaation taholta.

Miksi työpaikan kannattaa sitten panostaa työhyvinvointiin?

Työhyvinvoinnilla on suora yhteys työn tuottavuteen ja tehokkuuteen sekä koko organisaation maineeseen ja kilpailukykyyn. Työntekijän hyvinvointi kaikilla elämän osa-alueilla heijastuu tuloksellisuutena. Työhyvinvointiin panostettu euro voi tuoda itsensä takaisin jopa kymmenkertaisena.

Työhyvinvoinnin kehittäminen parantaa työnantajan imagoa. Hyvinvoivan työpaikan imago houkuttelee uusia osaajia sekä yhteistyökumppaneita. Työhyvinvointi onkin tärkeä osa kasvustrategiaa. Hyvinvoiva työyhteisö on tehokas. Muun muassa psykologi Abraham Maslow on todennut, että ihmiset saavuttavat työssään optimaalisen tasonsa, kun organisaatio ottaa huomioon ihmisen luonnolliset, kokonaisvaltaiset lähtökohdat.

Kuten on jo mainittu, työhyvinvointi vaikuttaa sairaspoissaoloihin ja työn laatuun. Sairaspoissaolot taas aiheuttavat tunnetusti suuria menoeriä. Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa myös, sillä se on ensinnäkin lain määräämää, eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti oikein ja on ennen kaikkea inhimillistä toimintaa.

Työhyvinvoinnin tärkeyttä on alettu ymmärtämään entistäkin paremmin, mikä on todella hyvä asia. Vain erittäin taantuneissa yhteisöissä voidaan enää väittää, että työntekijän hyvinvoinnilla ei ole merkitystä johdon tavoitteisiin verrattuna. Eihän teidän organisaationne vain kuulu näiden taantuneiden yhteisöjen joukkoon?

-Tero Kuusela-

Työhyvinvoinnin asiantuntija, Sijaishaltija Oy

 

Lähteet:

Cox, R. 1987. The Rich Harvest of Abraham Maslow. Teoksessa Maslow, A-H. Motivation and personality. 3. uudistettu painos. New York: Harper & Row, 245– 271.

Hakanen, J. 2004. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Helsinki: Työterveyslaitos.

Hallberg, U. E.  & Schaufeli, W. B. 2006. “Same Same” But Different. Can Work Engagement Be Discriminated from Job Involvement and Organizational Commitment? European Psychologist 2006; Vol. 2(11): 119–127. Viitattu 25.11.2016 http://www.wilmarschaufeli.nl/publications/Schaufeli/249.pdf.

Nykänen, E. 2007. Rennosti töissä – Käytännön ohjeita työssä jaksamiseen. Jyväskylä: WSOY.

Otala, L. 2003. Hyvinvointia työpaikalle – tulosta toimintaan. Työhyvinvoinnin työkirja. Helsinki: WSOY.

Pyöriä, P. 2010. Tietotyön sietämätön keveys. Teoksessa Kantolahti, T. & Tikander, T. (toim.) Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta – Työhyvinvointifoorumi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 46–52.

Rauramo, P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Tietoa ja tutkimuksia työhyvinvoinnista. Viitattu 25.11.2016 http://stm.fi/tietoa-tyohyvinvoinnista

Työterveyslaitos. 2016.  Liikunta työhyvinvoinnin tukena.  Viitattu: 25.11.2016. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/liikunta/sivut/default.aspx.

Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: BoD – Books on Demand. Viitattu 5.10 books.google.fi/books.